Työnantajille
Työnantajan tarpeisiin mukautetut palvelut henkilöstön työkyvyn hallintaan
Työelämäpalveluiden tarkoituksena on:
- Alentaa työkyvyttömyyden ja ennenaikaisen eläköitymisen riskiä
- Vähentää sairauspoissaoloja
- Lisätä hyvinvointia ja työssä jaksamista sekä parantaa toimintakykyä
- Sitouttaa työntekijöitä viihtymään ja jaksamaan omassa tai uudelleen sijoitetussa työssä
Työkyvyttömyyden kustannukset työnantajalle - tarkista nämä
Työkyvyn menetys ja sairastaminen – merkittävä kustannustekijä työnantajalle
- Työntekijän työkyvyn menetys ja sairastaminen aiheuttavat yllättäviä kustannuksia kaikenkokoisille yrityksille.
- Vuonna 2024 Suomessa siirtyi työkyvyttömyyseläkkeelle 17 500 henkilöä.
- Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä on laskenut 2000-luvulla reilut 30 prosenttia.
- Viimeisen kymmenen vuoden aikana muutos on tasaantunut ja vuosittain työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien määrä on laskenut aikaisempaa hitaammin.
- Vuonna 2024 yleisimmät syyt työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen olivat:
– tuki- ja liikuntaelinten sairaudet (33 %) sekä
– mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt (31 %).
Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrän laskuun on vaikuttanut useita tekijöitä, joista keskeisimpiä ovat:
- Työkyvyn tukeminen ja kuntoutus
Työterveyshuollon ja kuntoutusmahdollisuuksien kehittäminen on mahdollistanut työntekijöiden jatkamisen työelämässä pidempään.
Kuntoutusetuuksia ja osatyökyvyttömyyseläkkeitä on alettu hyödyntää enemmän, jolloin kokonaan työkyvyttömyyseläkkeelle jäämistä on voitu siirtää tai estää. - Työelämän muutokset ja joustot
Työnantajat ovat ottaneet käyttöön joustavampia työjärjestelyjä, kuten osa-aikatyötä ja etätyötä, mikä on auttanut työntekijöitä jatkamaan työelämässä, vaikka työkyky olisi heikentynyt.
Ikääntyneiden työntekijöiden työuria on pyritty pidentämään työhyvinvointia tukevilla ohjelmilla. - Lainsäädännön ja eläkejärjestelmän muutokset
Vuoden 2005 eläkeuudistus toi mukanaan osatyökyvyttömyyseläkkeen, joka mahdollisti työelämässä jatkamisen osa-aikaisesti.
Vuoden 2017 eläkeuudistus nosti vanhuuseläkeiän alarajaa, mikä kannusti työssä jatkamiseen ja vähensi varhaisia eläköitymisiä.
Työkyvyttömyyseläkkeelle pääsyn kriteerit ovat tiukentuneet, mikä on vähentänyt täysimääräisiä työkyvyttömyyseläkkeitä. - Terveydenhuollon kehitys
Parantunut sairaanhoito ja varhainen puuttuminen esimerkiksi mielenterveysongelmiin ja tuki- ja liikuntaelinsairauksiin ovat mahdollistaneet pidempään työssä jatkamisen.
Vaikka kokonaisuudessaan työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä on laskenut, mielenterveysperusteiset työkyvyttömyyseläkkeet ovat viime vuosina lisääntyneet. Tämä viittaa siihen, että henkinen kuormitus työelämässä on kasvava haaste.
Vuonna 2024 Kela korvasi noin 14,8 miljoonaa sairauspäivärahapäivää, mikä on noin 263 000 päivää eli kaksi prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna.
Työntekijän sairastuessa työnantajan ja Kelan vastuut sairausajan palkan ja sairauspäivärahan suhteen määräytyvät seuraavasti:
- Sairausajan palkka: Työnantaja maksaa työntekijälle sairausajan palkkaa työehtosopimuksen mukaisesti. Yleisesti, jos työsuhde on kestänyt yli kuukauden, työntekijällä on oikeus saada täysi palkka sairastumispäivältä ja sitä seuraavilta yhdeksältä arkipäivältä.
- Sairauspäiväraha: Työnantajan palkanmaksuvelvollisuuden päätyttyä työntekijä voi hakea Kelalta sairauspäivärahaa, jota maksetaan enintään 300 arkipäivältä eli noin vuoden ajan. Omavastuuaika on yleensä sairastumispäivä ja sitä seuraavat yhdeksän arkipäivää.
Yritykset maksavat työntekijöidensä palkkasumman perusteella TyEL-maksua, johon sisältyy myös työkyvyttömyyseläketurva. Vuonna 2025 TyEL-perusmaksu on 25,28 % palkoista.
Työntekijän maksuosuus on alle 53-vuotiailla 7,15 %, 53–62-vuotiailla 8,65 % ja 63 vuotta täyttäneillä jälleen 7,15 %.
Suurtyönantajilla, joiden vuosittainen palkkasumma ylittää tietyn rajan (esimerkiksi vuonna 2025 noin 2,25 miljoonaa euroa), työkyvyttömyyseläkemaksuun vaikuttaa maksuluokka.
Maksuluokka määräytyy sen perusteella, kuinka paljon yrityksen työntekijöille on myönnetty työkyvyttömyyseläkkeitä verrattuna keskimääräiseen tasoon. Mitä korkeampi maksuluokka (1–11), sitä suurempi työkyvyttömyyseläkemaksu.
Pienemmillä yrityksillä, joiden palkkasumma jää alle kyseisen rajan, työkyvyttömyyseläkemaksu on vakio eikä maksuluokkajärjestelmä vaikuta siihen.
Työkyvyttömyys aiheuttaa työnantajalle myös muita kustannuksia, kuten:
- Resurssivaje
- Töiden uudelleenjärjestelyt
- Mahdolliset ylityöt
- Uuden työntekijän rekrytointi ja perehdytys
Lisäksi epävarmuus työntekijän työkyvystä voi aiheuttaa lisäjärjestelyjä ja -kustannuksia.
Miten hallita työkyvyttömyydestä aiheutuvia riskejä?
Työpaikan mahdollisimman turvalliset työolosuhteet ja työtavat on työhyvinvoinnin perusta. Työhyvinvointiin kannattaa panostaa ennakoivasti ja kohdennetusti.
Miten panostaa työhyvinvointiin ennakoivasti ja kohdennetusti?
Työpaikalla tunnetaan työ ja sen tekijät, mutta työhyvinvointia suunniteltaessa kokonaisvaltaista tietoa ei aina ole saatavilla. Ennakoiva ja kohdennettu työhyvinvointistrategia perustuu tietoon ja työpaikan erityistarpeiden ymmärtämiseen. Voimme tuottaa tietoa henkilöstösi työhyvinvoinnista sähköisellä kyselyllä.
Tämä kysely kartoittaa muun muassa seuraavat osa-alueet:
- Riittävän unen saanti, kuormittuminen ja palautuminen
- Ravinto- ja liikuntatottumukset
- Työssä jaksaminen ja mahdolliset työuupumuksen merkit
- Työyhteisön vuorovaikutus ja kokemukset muutoksista
Lisäksi voimme suorittaa koko henkilökunnalle tai tietylle ryhmälle fyysisen kestävyyskunnon ja lihasvoiman testauksia eri menetelmillä. Tulokset raportoidaan työnantajalle yksityisyydensuojaa kunnioittaen, varmistaen, ettei yksittäisiä henkilöitä voida tunnistaa.
Testit voidaan suorittaa joko yrityksen tiloissa tai yhteistyökumppaneidemme tiloissa, kuten Naantalin tai Ruissalon kylpylässä. Testaus voi olla yksilöllinen (esim. polkupyöräergometri) tai ryhmätesti (esim. kaksi kilometriä kävelyä). Testitulosten perusteella voimme yhdessä miettiä jatkotoimia, joilla tuetaan työkykyä ja työhyvinvointia.
Mikäli työkyvyn lasku on havaittavissa, Kelan kuntoutuspalvelut tarjoavat useita vaihtoehtoja, jotka voidaan räätälöidä yksilöille tai ryhmille. Jos yrityksellä on ennakoivasti havaittavissa lieviä merkkejä työkyvyn heikkenemisestä, voimme tarjota räätälöityjä kuntoremontteja, jotka tukevat työkyvyn edistämistä ja ehkäisevät suurempia ongelmia.
Tarjoamme työhyvinvointia tukevia tilaisuuksia, näihin voi valita asiantuntijoita, kuten psykologeja, lääkäreitä ja fysioterapeutteja, ja erilaisia liikuntapalveluja.
Kylpylämme tarjoavat erinomaisen ympäristön luovalle ajattelulle, uusien ideoiden suunnittelulle tai tiimien kokoontumiselle.
