Työikäisten varhaiskuntoutus edistää hyvinvointia ja työkykyä

TtT Birgitta Ojalan tutkimus osoittaa, että varhaiskuntoutus tukee yksilön jaksamista ja hyödyntää hyödyttää myös työyhteisöä. Tutkimuksessa seurattiin Tampereen kaupungin työntekijöille suunnattua yhdeksän kuukauden varhaiskuntoutusinterventiota, joka toteutettiin lähellä kotia ja työtä, edistäen arjessa tapahtuvaa oppimista ja elämäntapamuutosten jatkumista.

Kuntoutuksen toteutus ja tutkimusasetelma

Interventio sisälsi kahdeksan kokoontumispäivää kahden viikon välein. Sen tavoitteena oli ylläpitää ja parantaa osallistujien työkykyä. Osallistujien keski-ikä oli 49,9 vuotta, ja suurin osa oli naisia (80 %). Aineisto kerättiin vuosina 2011–2014 sekä kuntoutusryhmästä (446 henkilöä) että vertailuryhmästä (116 henkilöä).

Tutkimuksessa arvioitiin työkykyä ja elämänlaatua vakiintuneilla mittareilla, kuten työkykyindeksillä (TKI), RAND 36 -elämänlaatumittarilla, Bergen Burnout 15 -työuupumusmittarilla ja Utrecht Work Engagement -kyselyllä (UWES).

Fyysistä suorituskykyä mitattiin toiminnallisilla testeillä ja hapenottokyvyllä.

Keskeiset tulokset

Kuntoutusryhmän tulokset paranivat kaikilla osa-alueilla verrattuna vertailuryhmään:

• Työkykyindeksi kasvoi kuntoutusryhmässä ja laski vertailuryhmässä.
• Psykososiaalisen toiminnan muutokset olivat tilastollisesti merkitseviä.
• Työn imu (UWES) ja työuupumus (BBI 15) paranivat kuntoutusryhmässä.
• Kaikki ikäryhmät paransivat hapenottokykyään (VO2max).

Tutkimus osoitti, että kuntoremonttikurssi voi tehokkaasti tukea työkykyä ja hyvinvointia, kun kuntoutus toteutetaan oikea-aikaisesti.

Tutkimustuloksista on julkaistu neljä kansainvälistä tieteellistä artikkelia.

Väitöskirja on luettavissa kokonaisuudessaan Tampereen yliopiston sivuilla.

TtT Birgitta Ojala
Kuntoutuskeskus Ruissalon kuntoutuspäällikkö